3. maaliskuuta 2018

Queens vai Monsters Lissaboniin? – Saara Aallon UMK-ehdokkaat ruodittavana


Tänään illalla valitaan Yleisradion 52. edustaja Eurovision laulukilpailuihin. Ensimmäistä kertaa Suomi kokeilee viisukuvioissaan sisäistä valintaa, kun Saara Aalto kutsuttiin suoraan viisuedustajaksi. Koska sisäinen valinta on käytössä ensimmäistä kertaa, kansalaiskeskusteluissa uudenlainen käytäntö on herättänyt hämmennystä. Loppujen lopuksi Suomi seuraa vain Euroviisujen yleisiä trendejä. 2000-luvulla yhä useammat maat ovat alkaneet luottaa sisäisiin valintoihin. Kutsutaan jo valmiiksi tunnettu esiintyjä, joka tulee edustamaan maata Euroviisuissa, tai lauluntekijä, joka kynäilee edustussävelmän. Perinteisiä euroviisukarsintoja järjestetään yhä vähemmän. Suomi on ollut itse asiassa euroviisuperheessä jopa hieman outo lintu, koska se on tähän mennessä joka ikinen kerta järjestänyt perinteisen julkisen karsintakilpailun.

Saara Aalto esittää tänään UMK-lähetyksessä kolme kilpailukappaletta, joista yksi valitaan yleisöäänestyksen ja kansainvälisten raatien äänestyksen perusteella Suomen viisuedustajaksi. Etukäteen pahennusta on herättänyt Monsters-kappaleen selkeä ennakkosuosikin asema. Rumba-lehti kirjoitti, että UMK tuntuu huijaukselta. Tässäkään ei kuitenkaan varsinaisesti ole mitään uutta ja tavatonta. Hyvin usein muiden maiden vastaavissa viisukarsinnoissa – joissa yksi ja sama esiintyjä esittää kaikki kappaleet – asetelma on samanlainen: nostetaan jalustalle yksi kilpailukappale, jolle koko näennäiskarsinta on pedattu. Eikä haittaa, vaikka "väärä kappale" sattuisi vahingossa voittamaan. Bulgariassa oli vuonna 2013 käytössä täsmälleen sama karsintaformaatti kuin tänä vuonna UMK:ssa. Muutama päivä karsinnan jälkeen äänestystulos mitätöitiin ja esiintyjät saivat haluamansa kappaleen viisuedustajaksi. Tekosyyksi keksittiin sopimustekniset ongelmat karsinnan alun perin voittaneen laulun säveltäjän kanssa – hän tosin sattui olemaan edustusduon solisti.

Ei ole siis suinkaan tavatonta, että artisteilla on omat suosikkinsa, mikäli he kilpailevat viisukarsinnoissa usealla kappaleella. On sitä osattu aikaisemmin Suomessakin. Vuosina 2006 ja 2007 Suomen euroviisukarsinnoissa jokaisella kilpailuartistilla oli kaksi ehdokasbiisiä, ja esiintyjät saattoivat aivan häikäilemättömästi lobata toisen kappaleensa puolesta. Muun muassa Lovexin jäsenet mainostivat yhtyeen nettisivuilla ennen viisukarsintaesiintymistään vain toista kilpailukappalettaan Anyone, anymore ja sanoivat suorassa lähetyksessä haastattelussa Wild and violent -esityksensä jälkeen, että "älkää vain äänestäkö tätä biisiä". Huhujen mukaan Annika Eklund olisi laulanut kilpailukappaleen Sinussa on jotain tahallaan epävireisesti varmistaakseen, että hänen toinen ehdokkaansa Shanghain valot menestyy äänestyksessä paremmin.

Yleisradio ei luonnollisesti ansaitse tyylipisteitä, kun se meni kesken kaiken vaihtamaan karsintaformaattia. Alun perin tänä vuonna oli tarkoitus järjestää perinteinen Uuden Musiikin Kilpailu, mutta 7. marraskuuta 2017 Yleisradio ilmoitti, että aikaisemmin ilmoitettu formaatti on heitetty romukoppaan ja Saara Aalto on valittu suoraan Suomen viisuedustajaksi. Siitä huolimatta, että avoin sävellyskilpailu oli jo järjestetty ja Yle oli vastaanottanut noin 300 demoa. Toukokuussa Lissabonin Euroviisuissa viimeistään nähdään oliko kannattavaa, että tarkoitus pyhitti keinot. Yleisradion luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén on nyt kuitenkin luvannut, että näin ei toimita enää jatkossa. Joka tapauksessa viime vuoden UMK-lähetys paljasti ikävän rujolla tavalla, että perinteinen avoin sävellyskilpailu ei kykene tuottamaan tarpeeksi ammattimaisia esityksiä suurelle viisuestradille. Ylen ratkaisusta pettyneet ja raivostuneet lauluntekijät voisivat julkistaa avoimeen sävellyskilpailuun lähetetyt ehdokkaansa, jotta päästäisiin vertaamaan, ovatko ne parempia kuin Saaran kolme viisuehdokasta.

Eurovision laulukilpailu on muuttunut 2010-luvulla yhä ammattimaisemmaksi kilpailuksi. Osallistuvan televisioyhtiön lisäksi artistien levy-yhtiöt ja muut taustatahot panostavat rahallisesti kilpailuesityksiin ja tarjoavat niihin ammattillista näkemystä. Aikoinaan Lordi sai ulkopuolisilta tahoilta lahjoituksia, jotta viisuesityksessä voitiin käyttää näyttävää pyrotekniikkaa. Pelkällä Yleisradion viisubudjetilla ei pitkälle pötkitä: eräänlaisena traagisena esimerkkinä voi mainita vuoden 2016, jolloin Sandhjalle ei ollut varaa hankkia kuin "vähän spesiaalimpi mikrofoniteline". Saara Aallon valinta on tässä mielessä selkeä parannus Yleisradiolta: hänellä on kansainvälinen levytyssopimus, minkä myötä hänellä on takanaan ammattitaitoinen tiimi, joka ottaa viisuesityksen hoitaakseen. Tänä vuonna on oletettavissa, että Suomella on mahdollisuus lähettää Euroviisuihin ammattitaitoinen kokonaispaketti eikä puolivillaista ja kotikutoista amatöörimäistä puuhastelua.

Saara Aalto on onnistunut lisäämään kiinnostusta Euroviisuja kohtaan. Tänä keväänä kenellekään suomalaiselle ei tarvinne selittää, kuka Suomen viisuedustaja oikein on. Kuinka moni kaduntallaaja mahtaa edes muistaa tai tietää, kuka edusti Suomea viime vuonna viisuissa? Saaran kolmesta UMK-tyrkystä käydään keskusteluja työpaikkojen kahvipöydissä ja sosiaalisessa mediassa. Tähän mennessä vaikuttaisi siltä, että Saaran valinta suoraan viisuedustajaksi on tehnyt hyvää suomalaiselle viisuinstituutiolle.

Arvioin seuraavaksi Saaran kolme UMK-ehdokasta. Pakollisena disclaimerina mainittakoon, että arviot perustuvat luonnollisesti levytettyihin studioversioihin. Illan esitykset saattavat muuttaa näkemykset täysin – ja meillehän on luvattu, että kaikki kolme esitystä tulevat olemaan eeppisiä!

Monsters

Säv & san: Linnea Deb, Joy Deb, Ki Fitzgerald, Saara Aalto


Suurin ennakkosuosikki edustaa ruotsalaisen musiikkiteollisuuden laatutyötä. Linnea ja Joy Debin kädenjälki kuuluu muun muassa Euroviisut vuonna 2015 voittaneessa Heroes-hitissä. Erittäin ammattitaitoisesti tuotettua, mutta ah, kuitenkin hivenen kliinistä. Vastaavanlaisia Ikea-poppeja on kuultu esimerkiksi Azerbaidžanin edustussävelminä. Monsters on ennakkosuosikki muun muassa sen vuoksi, että laulu on soinut radioissa huomattavasti enemmän kuin kaksi muuta Saaran biisiä. Saattaa toki johtua siitä, että Monsters edustaa eniten genreä, mitä radiotaajuuksille nykyään kelpuutetaan.

PLUSSAA: Viimeisen päälle tuotettu, kansainvälisen tason poppis. Ammattitaidosta ja laadusta ei ole tingitty. Tiukasti tässä päivässä.
MIINUSTA: Onko tuotettu jo vähän liiankin varman päälle, hiomalla hiottu kaikki särmät pois. Ansioitunut suoritus mutta herättääkö tarpeeksi tunteita?

Domino

Säv & san: Thomas G:son, Bobby Ljunggren, Johnny Sanchez, Will Taylor, Saara Aalto


Lisää ruotsalaisen hittitehtaan tuotoksia. Thomas G:sonin merittiilistalla on Euphoria... ja lukuisia muita vähemmän karismaattisia kulahtaneita schlagereita. Domino on todella keskinkertainen balladi, jossa ei ole mitään uutta ja innovatiivista. En ymmärrä, miten näin tavanomainen tusinaballadi on voinut valikoitua kolmen parhaan joukkoon. Eikö uskallettu sivuuttaa Euphorian säveltäneen heebon kappaletta, vaikka tämä on oletettavasti kaivettu jostain jämälaatikosta.

PLUSSAA: Ööh... no persoonaton balladi tuskin ärsyttää ketään.
MIINUSTA: Mitäänsanomaton albumiraita, joka hukkuisi Euroviisuissa karismaattisempien varjoon.

Queens

Säv & san: Tom Aspaul, Daniel James Denis Goudie, Ash Milton, Saara Aalto


Ei ruotsalaista tuotantoa, vaan brittiläisiä lauluntekijöitä. Minun melestäni tämä on näistä kolmesta kiinnostavin. Saara Aalto kertoi haastattelussa, että laulu on ollut olemassa jo ennen kuin hänen valintansa viisuartistiksi oli tiedossa. Positiivista, että biisi olisi olemassa ilman Euroviisujakin, siinä missä kaksi muuta ovat selvästi enemmän viisuja silmällä pitäen kyhäiltyjä "tuotteita". Jollain tavalla tulee mieleen Georgian hieno debyyttiviisu Helsingin kilpailuista vuodelta 2007. En väitä, että kappaleet ovat samanlaisia, mutta niissä on jotain samanlaista tyyliä: nopeatempoinen ja tarttuva pop-biisi, johon on yhdistetty persoonallisia elementtejä. Britney-pop, jossa on ehkä hieman jopa Björk-vivahteita.

PLUSSAA: Kolmesta kappaleesta mielenkiintoisin ja omaperäisin. Huomattavasti enemmän särmää kuin Monstersissa. Ja lisäksi tarttuvin kertosäkeistö.
MIINUSTA: Saaran upea lauluääni ei pääse tässä parhaalla tavalla oikeuksiinsa. Ja myönnettäköön, että aloin pitää tästä vasta toisella tai kolmannella kuuntelukerralla.

Hyvin oletettavasti Suomen viisuedustajaksi valitaan joko Monsters tai Queens. Dominon laskisin pelistä pois, sillä en usko eeppisimmänkään esityksen pelastavan moista tusinatuotetta. Menestymismahdollisuuksia Lissabonin Euroviisuissa en mielelläni lähde spekuloimaan, koska niin moni vuoden viisuista on vielä valitsematta. Persoonattomampi Monsters lienee "riskittömämpi" valinta, omaperäisempi Queens voisi menestyä miten tahansa. Saara Aallon uskoisi hyötyvän siitä, että Euroviisujen äänestyksessä on nykyään musiikin asiantuntijoista koostuvat raadit, jotka ovat viime vuosina antaneet pisteitä hyvin tuotetuille esityksille sekä ammattitaitoisille ja taitaville laulajille. Esimerkiksi viime vuonna Ruotsin viimeisen päälle hiouttu I can't go on sijoittui viisufinaalissa raatiäänestyksessä kolmanneksi ja yleisöäänestyksessä kahdeksanneksi – lopullisissa tuloksissa Ruotsin sijoitus oli viides. Raadit ovat joskus pelastaneet laadukkaasti tuotettuja kappaleita, jotka suuri yleisö on sivuuttanut täysin. Esimerkiksi Maltan viisu vuodelta 2016 Walk on water oli viisufinaalissa raatien mielestä peräti neljänneksi paras, vaikka yleisöäänestyksessä se sijoittui vasta sijalle 21 (lopullisissa tuloksissa Maltan sijoitus oli 12.). Viime vuoden toisessa semifinaalissa Tanskan viisu Where I am sai yleisöäänestyksessä vain viisi pistettä, mutta koska raadit olivat arvioineet taitavan vokalistin peräti 96 pisteen arvoiseksi, Tanska pääsi juuri ja juuri finaaliin.

Vilkaisepas blogistani myös


UMK 2017 osoitti viisulavan erottavan jyvät akanoista

Miksi Saara Aalto ei ole edustanut Suomea Euroviisuissa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti